Kartta - Kotka (kaupunki) (Kotka)

Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla. Se on Kouvolan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kaupungin asukasluku oli 0 henkeä. Kotkan naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola ja Pyhtää. Seutukuntajaossa Kotka kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan.

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala vuonna 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään lähes kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Toinen tärkeä keskus on entisen Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Merkittävimmät kerrostalolähiöt ovat Karhuvuori lännessä ja Sunila idässä. Kotkan keskustaajama on jaettu asemakaavallisiin kaupunginosiin. Keskustaajaman ulkopuolella on maaseutumaisia pääosin kaavoittamattomia kyliä. Kotkan maapinta-ala on 0 neliökilometriä, josta 0 neliökilometriä on sisävesistöjä. Meripinta-ala on 0 neliökilometriä.

Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Saarista ovat suurimmat Mussalo, Kirkonmaa, Kuutsalo ja Kotkansaari. Suomenlahden ulkosaaristossa on Haapasaaren saaristo. Hovinsaari ja Kolkansaari ovat Kymijoen suuhaarojen välistä mereen työntyviä niemiä, joita voidaan pitää myös saarina, koska Kymijoki erottaa ne mantereesta.

Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Hovinsaari jää Langinkosken- ja Huumanhaaran väliin ja Kolkansaari Huuman- ja Korkeakoskenhaaran väliin. Kymijoessa on Kotkan alueella useita koskialueita. Suurimmat vapaana virtaavat kosket ovat Pernoonkosket, Langinkoski, Siikakoski ja Kultaankosket. Vesivoimalaitokset on rakennettu Korkeakoskeen ja Koivukoskeen.

Kotkassa on ainoastaan kaksi pientä, noin yhden kilometrin halkaisijaltaan olevaa järveä ja joitakin noin 300 metriä halkaisijaltaan olevia lampia. Laajakoskenjärvi Kymijoen Pernoonhaaran vieressä on alun perin ollut joenpoukama. Laajakosken perkauksen ja oikaisun ja siitä johtuneen vedenpinnan laskun seurauksena sen erottaa joesta nykyään kapea kannas. Rapakivenjärvi Kotkan ja Kouvolan rajalla on lähes umpeenkasvanut järvi, joka sijaitsee nykyiseen Nummenjokeen johtaneen muinaisen Kymijoen haaran varrella. Laajakoskenjärvi ja Rapakivenjärvi kuuluvat Natura 2000 -alueisiin.

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Kymijoen ja Nummenjoen varrella on tasaista savikkoa ja entisiä suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi. Luonnontilaisista suoalueista merkittävin on lähellä Pyhtään rajaa sijaitseva Mustanjärvensuo, joka kuuluu Valkmusan kansallispuistoon.

Ilmastoon vaikuttaa erityisesti rannikon tuntumassa Suomenlahti, jonka seurauksena kaupungin eteläosissa on meri-ilmaston piirteitä. Kaupungin pohjoisosissa ilmasto on jo huomattavasti mantereisempi.